fien
Ota meihin yhteys puh. 09 439 0060 | info-acre (at) aalto.fi

Search

fien

Keskellä kampusta kasvaa miljoona sirkkaa

08
maaliskuun

Kotisirkkoja kasvattava EntoCube haluaa muuttaa maailmaa hyönteisruoalla.

Sirkkabisnestä pyörittävä EntoCube on saanut liiketoimintansa lentoon Aalto-yliopiston kampuksella, kertoo toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.

Miksi EntoCube päätti tulla kampukselle?

”Muutimme tänne vuonna 2014, kun aloitimme yhteistyön Aalto Design Factoryn kanssa.
Haimme heti Aalto-yliopiston tukeman Startup Saunan valmennukseen ja pääsimme siihen mukaan keväällä 2015. Siellä bisnesideamme alkoi kehittyä.

Startup Saunalla on Suomen paras valmennusohjelma! Intensiivisestä valmennuksesta oli meille valtavasti hyötyä. Sen aikana bisneslogiikkamme alkoi muotoutua ja suuntamme selkiytyä.

Luennoitsijoina ja mentoreina olivat suomalaisen tiedemaailman ja liike-elämän huiput, kuten Riku Asikainen, Artturi Tarjanne ja Kaija Pöysti. Valmennuksen jälkeen saimme Startup Saunasta omat toimistotilat. Otaniemessä on hyvä ja innostava ilmapiiri hyönteisbisneksen kasvattamiseen.”

Mitä hyötyä teille on toimimisesta samalla kampuksella monialaisen Aalto-yliopiston kanssa?

”Teemme Aalto Design Factoryn kanssa paljon yhteistyötä. Olemme tuottaneet sisältöjä sen kursseille ja pitäneet esittelytilaisuuksia. Design Factoryssä ja Startup Saunassa käy usein delegaatioita, joille esittelemme työtämme. Design Factory on mahdollistanut toimintamme. Ilman sitä moni asia olisi ollut vaikeaa tai mahdotonta.

Monet Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet meihin yhteydessä esimerkiksi ruoantuotantoon ja proteiiniin linkittyvistä tutkimuksista. Mietimme, mitä kaikkea voimme tehdä yhdessä. Alan tutkimuksen edistyminen on todella tärkeää, ja teemme siihen liittyvää yhteistyötä mielellämme.

 

Millaisia verkostoja teille on syntynyt kampuksella?

”Omat tilamme ja sijaintimme Startup Saunassa ovat loistavat. Täällä käy paljon mielenkiintoista porukkaa ja pääsemme tarttumaan mahdollisuuksiin, joita ei muualla ole.

Tämä tila ja sen toiminta on syntynyt opiskelijoiden aktiivisuudesta. Saman katon alla on kymmeniä startupeja. Kaksi kertaa vuodessa täällä pyörii Startup Saunan valmennusohjelma, ja silloin koko joukko syö kerran viikossa yhdessä. Ne ovat kivoja kohtaamisia. Välillä järjestämme muita tapahtumia ja yhteisiä aamiaisia.

Käymme opiskelijoiden tapahtumissa ja kampusalueen festareilla maistattamassa ja myymässä sirkkoja. Kiinnostuneet opiskelijaporukat tulevat joskus katsomaan, mitä täällä kasvatetaan. Heissä on edelläkävijöitä, joihin on tärkeää tutustua. Parhaillaankin meillä on harjoittelijoina Aallon opiskelijoita, jotka voivat toteuttaa täällä itseään ja tehdä mielenkiintoisia projekteja.”

Miten haluatte muuttaa maailmaa?

”Maailmassa tarvitaan uusia tapoja kasvattaa proteiinipitoista ruokaa kestävällä tavalla. Me uskomme, että laajalla hyönteisten syönnillä ja tuotannolla voidaan hillitä merkittävästi ilmastonmuutosta.


Maailmalla kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä arkiruokanaan ja syötäviä lajikkeita on 2000. Perttu Karjalainen, Tiiu Kyllönen ja Jonas Aaltio ihastelevat toimiston ”lemmikkejä”, pääkallotorakoita. ”Tulevaisuudessa Suomessakin syödään monia eri hyönteisiä.”

Tapa, jolla eläinproteiini nyt tuotetaan, on kestämätön, ja tarvitsemme uusia vaihtoehtoja. Länsimaissa on vähennettävä lihansyöntiä, ja siihen tarjoamme vaihtoehtoja. Ylevä ajatus maailman pelastamisesta ei ole utopistinen.

Suurin osa Euroopassa käytettävästä proteiinista tulee EU:n ulkopuolelta. Lihankulutusta vähentämällä voimme hidastaa eroosiota ja tuhoa, jota lihantuotannon lisääminen ja rehuksi päätyvän soijan kasvatus aiheuttavat. Vuonna 2050 maapallolla on 10 miljardia ihmistä, eikä ruoka tule riittämään kaikille, ellei ruoantuotannon tapoja ja rakenteita uudisteta. Hyönteiset ovat valtava mahdollisuus ruokapulan ja tuotannon kestävyysongelman ratkaisemiseksi.

Hyönteisruoan etuja ovat ekologisuuden lisäksi sen monikäyttöisyys ja hyvä ravintosisältö: kuivatuissa sirkoissa on 60 prosenttia proteiinia, kaikki elimistölle välttämättömät aminohapot, kaksi kertaa enemmän rautaa kuin pinaatissa ja runsaasti B12-vitamiinia. Sirkkojen ravinnoksi kuluu todella pieni määrä rehua. Lisäksi ne tarvitsevat vain murto-osan siitä vesimäärästä ja maa-alasta, jonka isommat tuotantoeläimet käyttävät.”


Sirkat kasvavat muovilaatikoissa kananmunakennoissa. EntoCubessa uskotaan, että ennakkoluulot on tehty rikottaviksi. ”Sirkkojen syöminen on kiinnostava mahdollisuus kokeilla uutta, saada hyvää ravinnetta ja päästä sisään erilaisiin ruokakulttuureihin ja makumaailmoihin.”

Miltä näyttää tulevaisuutenne?

”Toivottavasti yhteistyömme yliopiston kanssa tiivistyy entisestään ja pystymme tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, kun Aalto-yliopiston A Gridiin perustetaan YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio.

Hyönteisfarmien perustaminen yleistyy nyt, kun Suomi salli syksyllä 2017 kokonaisten hyönteisten elintarvikekäytön kuudentena EU-maana.

Uskon, että jo vuonna 2018 Suomessa syödään monia hyönteisiä, esimerkiksi jauhomatoja. Ihmisten totuttaminen hyönteisravintoon on kuitenkin helpointa aloittaa sirkoista: paahdettujen sirkkojen maku ja ravintoarvot ovat kohdillaan, enkä usko ihmisten kavahtavan niitä niin kuin ehkä muita hyönteisiä. Löytyyhän kotisirkkoja Suomen luonnostakin.”

Teksti: Henna Rautiainen
Kuvat: Kimmo Räisänen
Video: Kimmo Räisänen