fien
Ota meihin yhteys puh. 09 439 0060 | info-acre (at) aalto.fi

Search

fien

Ruokapulmaa ratkomaan avaruudesta käsin

08
maaliskuun

 

Reaktor Space Lab aikoo lähettää avaruuteen kokonaisen satelliittiparven.

Aalto-yliopiston kampus on ihanteellinen ympäristö avaruusbisneksen kasvattamiselle, kertoo toimitusjohtaja Tuomas Tikka.

Miksi Reaktor Space Lab päätti tulla kampukselle?

”Ilman Aaltoa ei olisi Reaktor Space Lab -yritystä. Olin opiskeluaikanani mukana Suomen ensimmäisissä satelliittiprojekteissa Aalto-yliopistossa. Pieni opiskelijatiimimme rakensi Aalto-1- ja Aalto-2-satelliitteja ja aloitti yhteistyön ohjelmistoyritys Reaktorin kanssa huhtikuussa 2016. Silloin myös perustimme yhdessä tämän yrityksemme.

Suunnittelemme, rakennamme ja testaamme piensatelliitteja uusiin avaruuspalveluihin.  Haluamme luoda avaruusliiketoiminnasta uutta vientiteollisuutta Suomeen.

Tekniikka ja kaikki scifi-hommat ovat kiinnostaneet minua pikkupojasta lähtien. Avaruudessa kiehtoo sellainen final frontier -fiilis; se, että maailmankaikkeudessa on vielä paljon tuntematonta.

Unelmoin avaruustekniikan opintojeni alussa, että pääsisin joskus tekemään jonkin osan satelliittiin. Unelmani ovat täyttyneet moninkertaisesti. Nyt ei tarvitse tehdä mitään yksittäistä osaa, vaan rakennamme kokonaisia satelliitteja. En edes aavistanut, että jonakin päivänä suunnittelen kymmenien satelliittien lähettämistä avaruuteen.”


Tuomas Tikka seuraa, kun teknologiajohtaja Janne Kuhno testaa satelliitin järjestelmiä toimiston vieressä olevassa puhdastilassa.

Mitä hyötyä teille on toimimisesta samalla kampuksella monialaisen Aalto-yliopiston kanssa?

”Meillä on tilat kampuksen uudessa kasvuyrityskeskuksessa A Gridissä. Saman katon alle on tulossa muitakin kasvuyrityksiä ja kiihdyttämöitä. Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestö ESA avaa yrityskiihdyttämönsä tänne. Yrityksemme on lisensoinut teknologioita, joita Aalto-yliopiston satelliittiprojekteissa on kehitetty. Niiden pohjalta lähdimme kehittämään oman Reaktor Hello World -piensatelliittimme teknologiaa.

Aalto on tarjonnut toiminnallemme hyvät puitteet. Aloittavalle yritykselle tulisi kalliiksi lähteä heti investoimaan testilaitteisiin ja puhdastiloihin. Kampuksella olemme voineet keskittyä olennaiseen: saaneet tarpeeksi porukkaa tekemään tätä hommaa ja pystyneet syventymään satelliitin rakentamiseen ja kehittämiseen.

Teemme Aallon Elektroniikan ja nanotekniikan laitoksen kanssa tiivistä yhteistyötä. Voimme käyttää sen laitteita pientä korvausta vastaan ja saamme tarvittaessa asiantuntija-apua. Kampuksella on myös poikkitieteellisiä työtiloja, joiden työkalujen ja laitteiden yhteiskäytöstä on pienelle yritykselle hyötyä. Yhteiset tilat ovat samalla hyviä kohtaamispaikkoja, joissa eri alojen asiantuntijat jakavat mielellään osaamistaan.”

 

Millaisia verkostoja teille on syntynyt kampuksella?

”Vaikka nykyään monet asiat hoituvat sähköisesti, fyysinen läheisyys Aallon kanssa helpottaa työtämme paljon. Jos eteen tulee kiireisiä tai kriittisiä tilanteita, satelliitti on helppo napata kainaloon ja viedä testattavaksi Aallon ja lähialueella toimivien yhteistyökumppaneiden laboratorioihin. Tämäntyyppinen joustavuus ja ketteryys on tärkeää pienyrittäjälle.

Lähistöllä on muitakin yhteistyökumppaneitamme, kuten Teknologian tutkimuskeskus VTT. Sen  hyperspektrikamera on Aalto-1:n lisäksi Hello Worldissa, jossa demonstroimme, että kameran uusi infrapunaversio toimii.

On hienoa, että alan tulevaisuuden lahjakkuudet löytyvät aika varmasti tästä läheltä. Teemme mielellämme yhteistyötä opiskelijoiden kanssa: jos mieleemme tulee aihe, josta saisi tehtyä hyvää tutkimusta, vinkkaamme siitä suoraan Aaltoon. Olemme saaneet tältä yhteisöltä paljon, joten haluamme antaa sille myös takaisin. Kymmenet opiskelijat ovatkin käyneet tutustumassa toimintaamme.

Tunnemme melko hyvin kampuksen muita yrittäjiä Design Factorystä ja Startup Saunasta. Verkostot varmasti kasvavat nyt, kun A Grid on auennut. Uusien toimijoiden keskittymä avaa paljon uusia mahdollisuuksia. Olemme käyneet myös erilaisissa Aallon järjestämissä tapahtumissa ja osallistuneet Aalto-1- ja Aalto-2-satelliittien laukaisemiseen liittyviin tilaisuuksiin.”

Miten haluatte muuttaa maailmaa?

”Suunnitelmissamme on lähettää avaruuteen kymmenistä pikkusatelliiteista koostuva parvi tarkkailemaan peltoja ja metsiä hyperspektrikameran avulla. Se on maailman pienin tämän tyyppinen laite.

Kameran avulla voidaan tunnistaa kasveja ja seurata niiden kasvua. Siitä hyötyvät esimerkiksi maa- ja metsätalous, jotka saavat maailmanlaajuista dataa siitä, miten peltojen olot vaihtelevat päivittäin ja millaisia kasvupoikkeamia ilmenee.

Maapallon väkiluku kasvaa jatkuvasti eikä kaikille tule riittämään nykymenolla ruokaa. Hyperspektrikamera voi paljastaa, miksi kasvit kasvavat jollakin pellolla hyvin tai huonosti. Kun syyt tiedetään, niihin voidaan reagoida ja ruoantuotantoa pystytään lisäämään merkittävästi. Satelliitteja voi käyttää myös saasteiden mittaamiseen ilmakehästä, vesistöstä ja maasta.”


Reaktor Space Labin tiimi viihtyy toimistossaan A Gridissä. Jami Sarnikorpi ja Tuomas Tikka rentoutuvat biljardia pelaamalla.

Miltä näyttää tulevaisuutenne?

”Palkkalistoillamme on nyt kahdeksan avaruusteknologian huippuasiantuntijaa, ja palkkaamme lisää henkilöstöä sitä mukaa kun saamme rahoitusta keväällä.

Mahdollisuuksia Hello Worldin tapaisille nanosatelliiteille on todella paljon. Ne ovat pieniä ja kevyitä, joten niiden lähettäminen kiertoradalle on halpaa. Hello World painaa 2,5 kiloa, ja laukaisuhinta on 50 000 euroa kilolta. Reaktor auttaa meitä, jotta saamme satelliittiin maailman parhaan ohjelmiston.


Hello World on suurin piirtein litran maitotölkin kokoinen ja 2,5 kilon painoinen nanosatelliitti.

Piensatelliittien tekeminen on suhteellisen edullista, joten voimme lähettää taivaalle kokonaisen satelliittiparven. Yhteen parveen voidaan laittaa satojakin nanosatelliitteja, joiden ottamilla kuvilla pystytään kattamaan käytännössä koko maailma yhden päivän aikana.

Toivon, että olemme tulevaisuudessa entistä uskottavampi toimija kansainvälisillä avaruusmarkkinoilla. Olemme niitä harvoja, jotka pystyvät valmistamaan satelliitin itse alusta loppuun. Nanosatelliittien kysyntä on kasvanut viime vuosina, ja niiden kaupallistamisesta voi tulla hyvinkin merkittävä toimiala Suomeen. Alan kasvu tulee näkymään myös muilla teollisuuden aloilla.”

Teksti: Henna Rautiainen
Kuvat: Kimmo Räisänen
Video: Kimmo Räisänen